Todellakin, tänään on tupakka maistunut todella pahalle, ihan kun tumppeja söisi, YÖK. Ei niitä ole voinut polttaa edes kokonaan. Ja muutkin maut tuntuvat oudoilta. Esim. kahvi, helkutin pahaa ja nyt illalla avasin oluen ja sekin maistuu todella pahalle. Rikun kanssa huomattiin kun ruoka oli uunissa että voi luoja miten hyvältä se tuoksui. Ei sitä ennen ole huomannut vaikka monen monta kerta olen samaa tehnyt :) Aamu päivällä iski ihan kamala makean himo. Tarkkaan ottaen suklaan himo, onneksi löytyi vähän jääkaapista. Ja iltapäivällä oli levoton olo. Vaikka siis olen polttanut tänään (en kyllä niin paljon kun normaalisti) niin silti oli levoton ja hermostunut olo. Onhan se selvä kun niiden lääkkeiden tarkoitus on myös "sitoa" nikotiinia ettei se imeydy elimistöön ja kun annostus on noin pieni niin vieroitus oireet ei häviä kokonaan. Mutta vielä asian suhteen olo on toiveikas ja innolla odotan huomista mitä muuta tulee :) Ja se tuli myös ilmi että siitä tupakasta ei saa irti sellaista hyvän olon tunnetta mitä tulee kun oikein tekee mieli. Esimerkiksi kahvin jäljeen tai ruoan jälkeen, ennen sitä oikein huokaisi helpotuksesta kun sai sen tupakan mutta nyt ei sitä tule. Sitä vaan polttaa ja naamaa vääntelee ja puoli poskareita vetelee kun se maistuu niin pahalta. Joku joka ei polta saattaa ihmetellä että no miksi ihmeessä sitä ei voi olla menemättä sitten. Mutta ei se vaan niin mene, se on niin tapakin jo. Vähän kun kynsien pureskelu, ei siitä saa mieli hyvää mutta sitä on vaan pakko tehdä.
Mutta ovat kyllä hintansa väärti nuo lääkkeet!!!!! Ja en yhtään epäile ettenkö pysty noilla lopettamaan.
Mitäs tänään, herätys oli aikaisin. Aleksin koulupäivä.
Minä lähdin sen kanssa Unisef kävelylle. Ensin koululta käveltiin sinne ahjon purtsille ja siellä annettiin ohjeita koululaisille. Ja siitä rutistus alkoi. Olin yllättynyt kuinka hyvä kunto aleksilla on. Ensimmäiset 2km me juostiin, seuraavat 4km käveltiin/juostiin välillä. Sitten vielä 2x1km matka. Eli yhteensä 8km poika painoi Laosin lasten hyväksi siellä mäkisellä pururadalla :)
Syötiin siellä ja koululaiset hieman leikkivät ja juoksentelivat vielä ja 12 aikaan lähdettiin kotimatkalle. Aleksi parka oli niin puhki että minun piti kantaa sitä repparissa puolet matkasta kotiin :) Ja minä puolestani olin aivan puhki kun kotiin päästiin :)
Siinä lepäilin hieman ja lapset pelaisi vähän aikaan. yhden jälkeen lapset painui pihalle toisten talon lasten kanssa, siellä oli varmaan 15 lasta, iältään 5-8 vuotiaita :) Meno oli hurja :)
Vasta neljältä sain ne sisälle kun ruoka oli valmis ja viideksi mentiin vankilalle käymään. Jo kuuden jälkeen oltiin kotona ja taas jäätiin ulos ja vasta 19.30 tultiin sisälle.
äsken söivät iltapalat ja nyt ovat aikas puhki päivästä :) Avasin oluen, maistuupa sekin pahalle :) Ruisleipä maistui paljon paremmalle kun aikaisemmin :) Haa, uusia maku elämyksiä :) Mitäköhän ensi viikolla kun annostusta tuplataan....
Huomenna mennään iskälle kylään ja kävisiköhän sitä Katjalla kun ei olla pariin päivään nähty :)
Riku lupaili että saan nukkua huomen aamuna, se herää kuitenkin formuloita katsomaan. Ei haittaa yhtään :)
Pyykki koneen ajattelin laittaa tänään vielä päälle.
Huomisiin, heippa hei!!!!
lauantai 29. syyskuuta 2007
perjantai 28. syyskuuta 2007
Pillerien 1. päivä, ei mitään muutosta! 13pv:ää jäljellä!
Aamulla otin ekan pillerin, se on aika hauska pakkaus. Tulee ihan ehkäisy pillerit mieleen. On päivät merkitty jotta ei mene sekaisin onko ottanut vai ei ja ensi viikolle on luvassa sinisiä pillereitä :)
Vielä ei mitään vaikutusta, mutta tiesihän tuon. Ei sen vaikutuksen huomaan kun vasta jossain aikaisintaan sunnuntaina tai maanantaina kun annosta tuplataan. Hiljaa hyvä tulee. Ja innolla odotan savutonta elämää ja kuinka se vaikuttaa tuohon lenkkeilyyn :) Töissä puhuin avoimesti päätöksestäni ja kannustavia kommentteja sain ja taisin saada yhden himo kessuttelijan mukaan tähän touhuun :) Tupakalla ollessamme (heh) työkavereiden kanssa puhuttiin siitä että miten vaikeaa on olla silloin kun on tilanteita jossa on tottunut menemään tupakalle, ilman että mieli tekisi. Mitä sitä silloin tekee. Minullakin on joitain sellaisia, esim ruoan jälkeen, kun on kaatanut kahvin ja ehkä juonut sen jo, kotona vähän väliä käyn siivouksen lomassa tupakalla vaikka ei mieli tee, ja entäs silloin kun lasten kanssa menee hermo silloin on saatava se hermo sauhu. Saa nyt nähdä kuinka käy ja miten ratkaisen kyseiset tilanteet ja ongelmat.
Lapset oli käytännössä pihalla koko päivän koulun ja eskarin jälkeen. Minäkin siellä istuskelin jonkun aikaa ja tulin kotiin siivoamaan. sain imuroitua ja pestyä lattiat. Kello neljä tuli lapset sisälle ja toivat TAAS valtavat määrät hiekkaa sisälle, grr!!!! Hieman hiillyin asiasta mutta hienosti veivät kengät paikalleen ja minä taas imuroin.
miron kanssa käytiin ruokakaupassa pikaisesti ja kuudelta olikin sauna. Me tytöt mentiin taas kahdestaan, loikoiltiin lauteilla ja heitettiin löylyä :)
Kahdeksalta alkoi Pikku Riiviöt -sarja jota katsoin. Miro tuli viereen ja sanoi että hän meinaa katsoa sen kanssa jotta hän tietää mitä äiti tekee heille kun he ovat tuhmia :) Hykkyrät sentään :)
Huomenna on Aleksilla koulu päivä vaikka onkin lauantai. Niillä on Uniseff juoksu/kävely. Sinne saa osallistua myös perheen jäseniä ja minä lähden reippailemaan Aleksin kanssa. Aleksi on haalinut sponsoreita ja jokainen sponsori päättää itse montako euroa maksaa jokaisesta kuljetusta kilometristä. Opettaja merkitsee paljonko kävelee, tuotto menee sinne Unisefille ja maanantaina se vie rahat kouluun.
Tänään tuli eskarista kysely syysloma viikosta. Miten tarvitsee hoitoa. Koulusta on koko viikko mutta eskarissa on vaan to ja pe lomaa. Mutta kun koulut on kiinni niin niiden syöminen vaikeutuu ja niiden pitää tietää lasten lukumäärä jotta osaavat varata ruokaa. Hitto vie, sillä viikolla on just se Lotan sairaala keikka, Aleksi lomalla, kannattaako se Miroa kuskailla parin tunnin takia hoitoon silloin keskiviikkona. Kumpi kampi mites teet! Rikulla ei ole lomaa eikä minullakaan. Pystyisiköhän Aleksia ottamaan töihin maanantaina ja tiistaina, siinähän se menisi mukana. Jaa-a, kimurantti paikka mietittävänä. Entäs sitten muu viikko, kun kaikki on lomalla, huh huh!!!!
Lapset nukkuu, tosi kiltisti menikin nukkumaan.
Vielä ei mitään vaikutusta, mutta tiesihän tuon. Ei sen vaikutuksen huomaan kun vasta jossain aikaisintaan sunnuntaina tai maanantaina kun annosta tuplataan. Hiljaa hyvä tulee. Ja innolla odotan savutonta elämää ja kuinka se vaikuttaa tuohon lenkkeilyyn :) Töissä puhuin avoimesti päätöksestäni ja kannustavia kommentteja sain ja taisin saada yhden himo kessuttelijan mukaan tähän touhuun :) Tupakalla ollessamme (heh) työkavereiden kanssa puhuttiin siitä että miten vaikeaa on olla silloin kun on tilanteita jossa on tottunut menemään tupakalle, ilman että mieli tekisi. Mitä sitä silloin tekee. Minullakin on joitain sellaisia, esim ruoan jälkeen, kun on kaatanut kahvin ja ehkä juonut sen jo, kotona vähän väliä käyn siivouksen lomassa tupakalla vaikka ei mieli tee, ja entäs silloin kun lasten kanssa menee hermo silloin on saatava se hermo sauhu. Saa nyt nähdä kuinka käy ja miten ratkaisen kyseiset tilanteet ja ongelmat.
Lapset oli käytännössä pihalla koko päivän koulun ja eskarin jälkeen. Minäkin siellä istuskelin jonkun aikaa ja tulin kotiin siivoamaan. sain imuroitua ja pestyä lattiat. Kello neljä tuli lapset sisälle ja toivat TAAS valtavat määrät hiekkaa sisälle, grr!!!! Hieman hiillyin asiasta mutta hienosti veivät kengät paikalleen ja minä taas imuroin.
miron kanssa käytiin ruokakaupassa pikaisesti ja kuudelta olikin sauna. Me tytöt mentiin taas kahdestaan, loikoiltiin lauteilla ja heitettiin löylyä :)
Kahdeksalta alkoi Pikku Riiviöt -sarja jota katsoin. Miro tuli viereen ja sanoi että hän meinaa katsoa sen kanssa jotta hän tietää mitä äiti tekee heille kun he ovat tuhmia :) Hykkyrät sentään :)
Huomenna on Aleksilla koulu päivä vaikka onkin lauantai. Niillä on Uniseff juoksu/kävely. Sinne saa osallistua myös perheen jäseniä ja minä lähden reippailemaan Aleksin kanssa. Aleksi on haalinut sponsoreita ja jokainen sponsori päättää itse montako euroa maksaa jokaisesta kuljetusta kilometristä. Opettaja merkitsee paljonko kävelee, tuotto menee sinne Unisefille ja maanantaina se vie rahat kouluun.
Tänään tuli eskarista kysely syysloma viikosta. Miten tarvitsee hoitoa. Koulusta on koko viikko mutta eskarissa on vaan to ja pe lomaa. Mutta kun koulut on kiinni niin niiden syöminen vaikeutuu ja niiden pitää tietää lasten lukumäärä jotta osaavat varata ruokaa. Hitto vie, sillä viikolla on just se Lotan sairaala keikka, Aleksi lomalla, kannattaako se Miroa kuskailla parin tunnin takia hoitoon silloin keskiviikkona. Kumpi kampi mites teet! Rikulla ei ole lomaa eikä minullakaan. Pystyisiköhän Aleksia ottamaan töihin maanantaina ja tiistaina, siinähän se menisi mukana. Jaa-a, kimurantti paikka mietittävänä. Entäs sitten muu viikko, kun kaikki on lomalla, huh huh!!!!
Lapset nukkuu, tosi kiltisti menikin nukkumaan.
torstai 27. syyskuuta 2007
No niin, huomenna alkaa lähtö laskenta tupakan polton lopettamiseen ...14pv
Täällä sitä ollaan taas.
Tuli sieltä allergia sairaalasta kirje ja Lotta sai ajan. 24.10 ja osastolla ollaan yksi päivä. Ensin luvassa keuhkojen toiminta koe, sitten lääkäri ja sitten prick testejä ja taas lääkäri. Ymmärsin kirjeestä että ottavat Lotan osastolle sisälle. Pitää hankkia sinne kaiken maailman dokumentteja mukaan, siis reseptit, neuvolakortit yms yms yms. Lottaa hieman jänskättää se.
Lapset oli tänäänkin aikas vilkkaa puoleisia, mutta komensin ne pihalle ja olivatkin siellä 2h ennen ruokaa.
Viime yönö Lotalla oli kurkku aika kipeä ja itkeskeli sitä, ja nukuinkin sen viekussa sen sängyssä jonkun aikaa. Nyt päivällä se tuli takaisin ja annoin imeskely tabletteja. Katsotaan nyt kuinka huomisen kanssa ja ensi yön, huoh.
Lotan kanssa käytiin apteekissa tänään törsäämässä. Ostettiin Lotalle migreeniin lääkettä, sitten Lotan avaavat hengitys lääkkeet, ja minulle ja Rikulle nyt vihdoin ne tupakan lopettamis pillerit :D Ja rahaa paloi vaivaiset 126e :)
Huomenna ne pillerit nyt alkaa. Ensimmäinen viikko syödään miedompaa annostusta jotta elimistö tottuu siihen ja sen aikana jo pitäis alkaa tupakka tökkimään. Toisella viikolla annostus tuplataan ja sen toisen viikon aikana pitää se sauhuttelu lopettaa kokonaan, ja kuulemma harvat pystyy edes koko toista viikkoa polttamaan, tulee NIIN kamala olo tupakasta ja vieroitus oireitahan ei tuolla lääkkeellä edes tule. Se kun on muunnelma mieliala lääkkeistä ;)
Kallistahan tuo on, mutta kun vertaa tupakan hintaan niin hieman halvempaa se kuitenkin on. Kahden viikon satsi maksaa sen 57e/hlö ja sitä pitää ainakin 10-12vko:a syödä, mielummin pidempään. Innolla odotan miten sitä pärjää ja kuinka keho alkaa paranemaan tupakasta. Pelkään että sorrun syöpöttelemään, ajattelinkin ostaa porkkanoita isot kasat :)
Piru vie jos tässä onnistun, sitten pitää kyllä palkita itsensä jotenkin :) Tässä on kuitenkin sauhuteltu jo 14v.
Illalla oltiin Katjan kanssa lenkillä vielä, lyhyt tunnin lenkki tehtiin vaan.
Kuuteen pitäis töihin raahautua mutta onneksi on perjantai. Toisaalta jännittää miten Lotan yö menee ja jos tuo sairastuu enemmän.
Ylävatsa on taas kipeänä, ei varmaan tykännyt kanakastikkeesta kun oli aika maustettua, auts :(
Huomiseen taas, yötä :)
Tuli sieltä allergia sairaalasta kirje ja Lotta sai ajan. 24.10 ja osastolla ollaan yksi päivä. Ensin luvassa keuhkojen toiminta koe, sitten lääkäri ja sitten prick testejä ja taas lääkäri. Ymmärsin kirjeestä että ottavat Lotan osastolle sisälle. Pitää hankkia sinne kaiken maailman dokumentteja mukaan, siis reseptit, neuvolakortit yms yms yms. Lottaa hieman jänskättää se.
Lapset oli tänäänkin aikas vilkkaa puoleisia, mutta komensin ne pihalle ja olivatkin siellä 2h ennen ruokaa.
Viime yönö Lotalla oli kurkku aika kipeä ja itkeskeli sitä, ja nukuinkin sen viekussa sen sängyssä jonkun aikaa. Nyt päivällä se tuli takaisin ja annoin imeskely tabletteja. Katsotaan nyt kuinka huomisen kanssa ja ensi yön, huoh.
Lotan kanssa käytiin apteekissa tänään törsäämässä. Ostettiin Lotalle migreeniin lääkettä, sitten Lotan avaavat hengitys lääkkeet, ja minulle ja Rikulle nyt vihdoin ne tupakan lopettamis pillerit :D Ja rahaa paloi vaivaiset 126e :)
Huomenna ne pillerit nyt alkaa. Ensimmäinen viikko syödään miedompaa annostusta jotta elimistö tottuu siihen ja sen aikana jo pitäis alkaa tupakka tökkimään. Toisella viikolla annostus tuplataan ja sen toisen viikon aikana pitää se sauhuttelu lopettaa kokonaan, ja kuulemma harvat pystyy edes koko toista viikkoa polttamaan, tulee NIIN kamala olo tupakasta ja vieroitus oireitahan ei tuolla lääkkeellä edes tule. Se kun on muunnelma mieliala lääkkeistä ;)
Kallistahan tuo on, mutta kun vertaa tupakan hintaan niin hieman halvempaa se kuitenkin on. Kahden viikon satsi maksaa sen 57e/hlö ja sitä pitää ainakin 10-12vko:a syödä, mielummin pidempään. Innolla odotan miten sitä pärjää ja kuinka keho alkaa paranemaan tupakasta. Pelkään että sorrun syöpöttelemään, ajattelinkin ostaa porkkanoita isot kasat :)
Piru vie jos tässä onnistun, sitten pitää kyllä palkita itsensä jotenkin :) Tässä on kuitenkin sauhuteltu jo 14v.
Illalla oltiin Katjan kanssa lenkillä vielä, lyhyt tunnin lenkki tehtiin vaan.
Kuuteen pitäis töihin raahautua mutta onneksi on perjantai. Toisaalta jännittää miten Lotan yö menee ja jos tuo sairastuu enemmän.
Ylävatsa on taas kipeänä, ei varmaan tykännyt kanakastikkeesta kun oli aika maustettua, auts :(
Huomiseen taas, yötä :)
keskiviikko 26. syyskuuta 2007
Pinna kireällä kun viulun kieli, tää on taas tälläinen päivä
Aamulla TAAS väsymys oli ylitepääsemätön, Riku yritti että nouse jo (kun torkkua painoin koko ajan). Sille hermostuin, Joo joo tiuskasin. Otti niin päähän kun hän vaan vaihtaa kylkeä.
Lotan huoneessa yöllä oli vanha eukko vaatekaappien vieressä jota piti etsiskellä, loppuen lopuksi Lotta tuli väliin nukkumaan.
Mikä kumma unitauti minuun iskenyt, haluasi vaan nukkua koko ajan. Liekkö joku syys juttu tms.
Töissä oli rentoa, ei paljon edes töitä ollut :) Huomenna ei ole senkään vertaa. Tosin tuolla alalla saattaa asiat kääntyä pää laelleen hetkessä.
Olin lapsia hakemassa niin jo heti siellä parkkipaikalla alkoi kiukkuaminen, kuka istuu missä istuu, miksi näin, miksi ei noin, miksi aina tuo, mä en saa koskaan, MÄ HALUUN!!!!! Vuoron perään Miro ja Lotta. Aleksi kun saapui kaikessa komeudessaan koulusta alkoi kolmen kimppa uhmaamisessa, raivoamisessa, ADHD käyttäytymisessä. Oma väsymys oli todella kova, ja ilmoitinkin että äiti hetken lepää sohvalla ja TE katsotte HIIREN HILJAA piirrettyjä. Sain torkuttua n 10min siinä kun iski ahaa elämys, meillä ei ole ruokaa ja kello oli kolme.
Hirveän kinastelun kautta sain lapset yleensäkkään liikkeeelle. Ne olisi halunnut ottaa omat rahat mukaan ja ilmoitin että lauantaina saa, ei nyt. Ei se käynyt laisinkaan... "sitten mää en lähe" ilmoitettiin. "ja tehän muuten lähdette" ilmoitin, "katsotaanko lähdettekö vai ette, sopii nyt kokeilla", eivät kokeilleet :) Kaupassa, aah niin ihana reissu. Lotta ärsytti Aleksia aivan koko ajan, ja nauroi paskaset naurut. Muutenkin kaikki kolme kärsi vähintäänkin ADHD:sta eikä niin lievästä. Ja minä yritin olla rauhallinen ja voi että kun hävetti :) En saanut oikeasti mitään kontaktia lapsiin. Minä kun en kaupassa haluais räjähtää kaiken kansan kuullen. Tietenkin jos pinna napsahtaa niin se napsahtaa, minkäs sille mahtaa :)
Miro sitten sai kamalan raivokohtauksen. Kun minä otin vahingossa muro paketin, kun en tiennyt hänen haluavan ottaa sitä. Ja toinen paketti ei kelvannut ollenkaan. Se kirjaimellisesti heittäytyi prisman muro hyllyn eteen ja huusi niin perkeleesti, karjui ja huusi. Nousi ylös ja hyppi tasajalkaa, ja huusi. "äiti on paska, äiti on paska" se karjui. Sillä oli jo sellainen pilke silmäkulmassa minkä olen oppinut että kohta se käy päälle. Ihme kyllä en hermostunut vaan rauhallisesti puhuin sille ja katselin samalla riisejä. Sanoin ettei tuo auttaisi ollenkaan, jää vaikka siihen huutamaan, huutamalla et mitään saa periksi sen tiedät, ja äiti ei laita sen takia muro pakettia hyllyyn takaisin että sinä saisit sen ottaa sieltä, ensi kerran on sinun vuoro yms yms. Ihmiset tuijotti ja yksi äiti tuli sanomaan että kuinka sinä pysyt noin rauhallisena, hän aina räjähtää :) Sanoin että nyt jo hävettää ja jos huutaisin niin hävettäis vielä enemmän ja kyllä tuo tuosta tokenee kun on hetken saanut huutaa, ei se tänne kuitenkaan jää :) Ja nainen vaan että, niin ja mahtuuhan tänne kauppaan ääntä :) Kuljin pikku hiljaa eteen päin ja kun miro oli päättänyt että hän ei kävele niin se laahusti pepullaan käytävää ja huusi. Olin etten huomaisikaan koko juttua niin ei se kiinnostanut Miroa enään, raukka yritti saada jotain huomiota kiukutteluun :) Samalla tässä välillä Lotan ja Aleksin välinen episodi jatkui, sisällä keitti pirusti mutta kaupassa en räjähtänyt.
Lopulta kun oltiin maksettu ja mentiin syrjemmälle niin juteltiin Miron kanssa ja selitin asian kunnolla ja sovittiin että ensi kerralla hän ottaa murot hyllystä :) Mirollekkin tuli parempi mieli ja itsekkin totesi että tyhmästä asiasta kiukkusi, mutta kuulemma sille ei voi mitään. Jos kiukku iskee niin se iskee ja sille ei voi mitään :)
Jo sitten seuraavat huuto kohtaukset tuli Lotalta ja parkkihallissa, mutta se johtui vaan siitä kun ei saanut poikia pompoteltua :) Ja se on Lotan viimeinen oljenkorsi, ei auttanut joten huuto oli kova!
Koko helkutin päivä meni näissä merkeissä, Riku kun tuli kotiin ja syötiin ja eikös ruoka ollut erikois pahaa kun keitossa oli juureksia. Ilmoitin että jos ette nyt syö samat ruoat odottaa iltapalalla ja jos ette silloinkaan isi tarjoilee sitä aamupalaksi. Ja sanoin että keitin sitä jauhelihakeittoa sen verran että huomennakin sitä syödään :) otti koville lapsilla, varsinkin Aleksille :) Rikulle sanoin että aivan varmasti tarjoilen sitä nyt huomennakin, ei ole kiva heittää aina kamalat kasat ruokaa roskiin kun lapset ei syö.
Oltiin vankilalla kahveilla iltasella ja mummukin oli ihmeissään lasten käyttäytymisestä. Ilmi eläviä ADHD lapsia sanon minä :)
Nyt kello on 21 ja ne nukkuu, tai luulen ainakin niin. Veikkaan että olivat eilisestä niin kierroksilla vielä ja uni velkaa tuli että vaikutti tämän päivän käytökseen, ja tietenkin sanontahan kuuluu: Joukossa tyhmyys tiivistyy!!!!!
Huominen on varmasti parempi.
Oma väsymys on edelleen vaan aivan sietämätön, helkutti. Nyt keitän teetä ja menen katsomaan Grayn Anatomiaa ja sitten aa aa jotta jaksaa herätä kuudelta!!!!
Torstai toivoa täynnä :) Pakko ajatella positiivisesti!!!!
Lotan huoneessa yöllä oli vanha eukko vaatekaappien vieressä jota piti etsiskellä, loppuen lopuksi Lotta tuli väliin nukkumaan.
Mikä kumma unitauti minuun iskenyt, haluasi vaan nukkua koko ajan. Liekkö joku syys juttu tms.
Töissä oli rentoa, ei paljon edes töitä ollut :) Huomenna ei ole senkään vertaa. Tosin tuolla alalla saattaa asiat kääntyä pää laelleen hetkessä.
Olin lapsia hakemassa niin jo heti siellä parkkipaikalla alkoi kiukkuaminen, kuka istuu missä istuu, miksi näin, miksi ei noin, miksi aina tuo, mä en saa koskaan, MÄ HALUUN!!!!! Vuoron perään Miro ja Lotta. Aleksi kun saapui kaikessa komeudessaan koulusta alkoi kolmen kimppa uhmaamisessa, raivoamisessa, ADHD käyttäytymisessä. Oma väsymys oli todella kova, ja ilmoitinkin että äiti hetken lepää sohvalla ja TE katsotte HIIREN HILJAA piirrettyjä. Sain torkuttua n 10min siinä kun iski ahaa elämys, meillä ei ole ruokaa ja kello oli kolme.
Hirveän kinastelun kautta sain lapset yleensäkkään liikkeeelle. Ne olisi halunnut ottaa omat rahat mukaan ja ilmoitin että lauantaina saa, ei nyt. Ei se käynyt laisinkaan... "sitten mää en lähe" ilmoitettiin. "ja tehän muuten lähdette" ilmoitin, "katsotaanko lähdettekö vai ette, sopii nyt kokeilla", eivät kokeilleet :) Kaupassa, aah niin ihana reissu. Lotta ärsytti Aleksia aivan koko ajan, ja nauroi paskaset naurut. Muutenkin kaikki kolme kärsi vähintäänkin ADHD:sta eikä niin lievästä. Ja minä yritin olla rauhallinen ja voi että kun hävetti :) En saanut oikeasti mitään kontaktia lapsiin. Minä kun en kaupassa haluais räjähtää kaiken kansan kuullen. Tietenkin jos pinna napsahtaa niin se napsahtaa, minkäs sille mahtaa :)
Miro sitten sai kamalan raivokohtauksen. Kun minä otin vahingossa muro paketin, kun en tiennyt hänen haluavan ottaa sitä. Ja toinen paketti ei kelvannut ollenkaan. Se kirjaimellisesti heittäytyi prisman muro hyllyn eteen ja huusi niin perkeleesti, karjui ja huusi. Nousi ylös ja hyppi tasajalkaa, ja huusi. "äiti on paska, äiti on paska" se karjui. Sillä oli jo sellainen pilke silmäkulmassa minkä olen oppinut että kohta se käy päälle. Ihme kyllä en hermostunut vaan rauhallisesti puhuin sille ja katselin samalla riisejä. Sanoin ettei tuo auttaisi ollenkaan, jää vaikka siihen huutamaan, huutamalla et mitään saa periksi sen tiedät, ja äiti ei laita sen takia muro pakettia hyllyyn takaisin että sinä saisit sen ottaa sieltä, ensi kerran on sinun vuoro yms yms. Ihmiset tuijotti ja yksi äiti tuli sanomaan että kuinka sinä pysyt noin rauhallisena, hän aina räjähtää :) Sanoin että nyt jo hävettää ja jos huutaisin niin hävettäis vielä enemmän ja kyllä tuo tuosta tokenee kun on hetken saanut huutaa, ei se tänne kuitenkaan jää :) Ja nainen vaan että, niin ja mahtuuhan tänne kauppaan ääntä :) Kuljin pikku hiljaa eteen päin ja kun miro oli päättänyt että hän ei kävele niin se laahusti pepullaan käytävää ja huusi. Olin etten huomaisikaan koko juttua niin ei se kiinnostanut Miroa enään, raukka yritti saada jotain huomiota kiukutteluun :) Samalla tässä välillä Lotan ja Aleksin välinen episodi jatkui, sisällä keitti pirusti mutta kaupassa en räjähtänyt.
Lopulta kun oltiin maksettu ja mentiin syrjemmälle niin juteltiin Miron kanssa ja selitin asian kunnolla ja sovittiin että ensi kerralla hän ottaa murot hyllystä :) Mirollekkin tuli parempi mieli ja itsekkin totesi että tyhmästä asiasta kiukkusi, mutta kuulemma sille ei voi mitään. Jos kiukku iskee niin se iskee ja sille ei voi mitään :)
Jo sitten seuraavat huuto kohtaukset tuli Lotalta ja parkkihallissa, mutta se johtui vaan siitä kun ei saanut poikia pompoteltua :) Ja se on Lotan viimeinen oljenkorsi, ei auttanut joten huuto oli kova!
Koko helkutin päivä meni näissä merkeissä, Riku kun tuli kotiin ja syötiin ja eikös ruoka ollut erikois pahaa kun keitossa oli juureksia. Ilmoitin että jos ette nyt syö samat ruoat odottaa iltapalalla ja jos ette silloinkaan isi tarjoilee sitä aamupalaksi. Ja sanoin että keitin sitä jauhelihakeittoa sen verran että huomennakin sitä syödään :) otti koville lapsilla, varsinkin Aleksille :) Rikulle sanoin että aivan varmasti tarjoilen sitä nyt huomennakin, ei ole kiva heittää aina kamalat kasat ruokaa roskiin kun lapset ei syö.
Oltiin vankilalla kahveilla iltasella ja mummukin oli ihmeissään lasten käyttäytymisestä. Ilmi eläviä ADHD lapsia sanon minä :)
Nyt kello on 21 ja ne nukkuu, tai luulen ainakin niin. Veikkaan että olivat eilisestä niin kierroksilla vielä ja uni velkaa tuli että vaikutti tämän päivän käytökseen, ja tietenkin sanontahan kuuluu: Joukossa tyhmyys tiivistyy!!!!!
Huominen on varmasti parempi.
Oma väsymys on edelleen vaan aivan sietämätön, helkutti. Nyt keitän teetä ja menen katsomaan Grayn Anatomiaa ja sitten aa aa jotta jaksaa herätä kuudelta!!!!
Torstai toivoa täynnä :) Pakko ajatella positiivisesti!!!!
tiistai 25. syyskuuta 2007
Olen kuin ilmetty äitini, hykkyrät sentään :)
En jaksa tarkempaa selostusta kertoa päivästä, kaikki ne on samanlaisia. Töitä, lapsia, koti hommaa yms.
Tänään päästin paremmalla mielellä jo lapset yksinään pihalle, tai oikeastaan pakotin ne ulos. Sain rauhassa imuroida yms puuhastella kun kerta virtaa riitti. Ei tehnyt yhtään enään pahaa päästää ne pihalle, kaikkea sitä tässä äitinä olemisessa oppii tai pakko kai se on oppia :) ja eihän ne koskaan mitään opi jos elää suojattua elämää äidin helmoissa. Kantapään kautta ;)
Lapset on odottanut tätä päivää innolla jo vajaan viikon. Sirkus tuli keravalle ja mummu joskus lupasi viedä lapset sinne, ja nuohan ei unohda.
Saatoin mummun ja mukelot sirkukselle ja lähdin siitä lenkille yksin. Olisin lähtenyt muuten mukaan mutta kun ei tajunnut lippua ostaa ajoissa, vähän harmitti. No, lenkki teki terää. Kipitin kun mikäkin, kamalaa vauhtia. Välillä unohdin hengitellä kunnolla ja pisti välillä aika mojovasti. Pidensin lenkkiä hieman, ehkä n. 1km. Jotenkin siitä reippailessa minusta tuntui että monet minua katsoivat, silleen oudosti ja jotkut hymyili. Olinkohan naurettavan näköinen tai jotain :) Sama se, katsokoot jos haluaa.
Loppu matkan juoksin, en kovin pitkästi ja lihakset huusi leipää. Lenkille taisi tulla se n 8-9km, huohotin ja hiki virtasi kun kotiin pääsin :) Kuuma suihku teki lihaksille hyvää.... Tuli kyllä hyvä mieli taas kun jaksoi lähteä.
Mentiin 21 aikaan vastaan sirkus teltalle lapsia ja mummua. Siinä istuessa kun kuunneltiin hurraa huutoja taputuksia ja musiikkia. Rupesin miettimään että kuinka kivaa lapsilla on tällä hetkellä ja pystyin kuvittelemaan niiden naamat, kuin hangon keksit :) Ja mitä minä tein... kyyneleet tuli silmiin :D Jotenkin... en tiedä miksi siinä tilanteessa piti nyt pillittämään käydä :) Loppuen lopuksi en pystynyt katsomaan telttaan päin ollenkaan kun itketti heti, ihan tuli mieleen oma äiti. Se kun itki AIVAN joka asiasta. Jopa rohkeita katsoessa :) Se oli niin herkkä ihminen ja ei se omena näköjään kauas puusta ole pudonnut. Minkä ihmeen takia siitä asiasta piti itkemään käydä :) Hieman hävetti, toivottavasti Riku ei huomannut!!
Lapsilla oli hurjan hauskaa ja väsy oli kova kun se loppui 21.15 vasta.
Nyt tätä mammaa ramasee aikalailla. Ja aamulla jos jaksais n.7 mennä töihin.
Ai niin, ikäviä uutisia kuulin. Eräs työkaverini/ystäväni joka oli/on reilaamassa espanja, ranska, italia yms paikoissa. Sen piti tulla eilen töihin mutta olikin joutunut pahaan kolariin Espanjassa. On lentokielto ja joutuu leikkaukseen. Ilmeisesti päähän sai ainakin vammoja :( Hui kamalaa, nyt täällä odottelen uutisia...
Tänään päästin paremmalla mielellä jo lapset yksinään pihalle, tai oikeastaan pakotin ne ulos. Sain rauhassa imuroida yms puuhastella kun kerta virtaa riitti. Ei tehnyt yhtään enään pahaa päästää ne pihalle, kaikkea sitä tässä äitinä olemisessa oppii tai pakko kai se on oppia :) ja eihän ne koskaan mitään opi jos elää suojattua elämää äidin helmoissa. Kantapään kautta ;)
Lapset on odottanut tätä päivää innolla jo vajaan viikon. Sirkus tuli keravalle ja mummu joskus lupasi viedä lapset sinne, ja nuohan ei unohda.
Saatoin mummun ja mukelot sirkukselle ja lähdin siitä lenkille yksin. Olisin lähtenyt muuten mukaan mutta kun ei tajunnut lippua ostaa ajoissa, vähän harmitti. No, lenkki teki terää. Kipitin kun mikäkin, kamalaa vauhtia. Välillä unohdin hengitellä kunnolla ja pisti välillä aika mojovasti. Pidensin lenkkiä hieman, ehkä n. 1km. Jotenkin siitä reippailessa minusta tuntui että monet minua katsoivat, silleen oudosti ja jotkut hymyili. Olinkohan naurettavan näköinen tai jotain :) Sama se, katsokoot jos haluaa.
Loppu matkan juoksin, en kovin pitkästi ja lihakset huusi leipää. Lenkille taisi tulla se n 8-9km, huohotin ja hiki virtasi kun kotiin pääsin :) Kuuma suihku teki lihaksille hyvää.... Tuli kyllä hyvä mieli taas kun jaksoi lähteä.
Mentiin 21 aikaan vastaan sirkus teltalle lapsia ja mummua. Siinä istuessa kun kuunneltiin hurraa huutoja taputuksia ja musiikkia. Rupesin miettimään että kuinka kivaa lapsilla on tällä hetkellä ja pystyin kuvittelemaan niiden naamat, kuin hangon keksit :) Ja mitä minä tein... kyyneleet tuli silmiin :D Jotenkin... en tiedä miksi siinä tilanteessa piti nyt pillittämään käydä :) Loppuen lopuksi en pystynyt katsomaan telttaan päin ollenkaan kun itketti heti, ihan tuli mieleen oma äiti. Se kun itki AIVAN joka asiasta. Jopa rohkeita katsoessa :) Se oli niin herkkä ihminen ja ei se omena näköjään kauas puusta ole pudonnut. Minkä ihmeen takia siitä asiasta piti itkemään käydä :) Hieman hävetti, toivottavasti Riku ei huomannut!!
Lapsilla oli hurjan hauskaa ja väsy oli kova kun se loppui 21.15 vasta.
Nyt tätä mammaa ramasee aikalailla. Ja aamulla jos jaksais n.7 mennä töihin.
Ai niin, ikäviä uutisia kuulin. Eräs työkaverini/ystäväni joka oli/on reilaamassa espanja, ranska, italia yms paikoissa. Sen piti tulla eilen töihin mutta olikin joutunut pahaan kolariin Espanjassa. On lentokielto ja joutuu leikkaukseen. Ilmeisesti päähän sai ainakin vammoja :( Hui kamalaa, nyt täällä odottelen uutisia...
maanantai 24. syyskuuta 2007
Tätäkö se vanhemmuus on, miksi kukaan ei kertonut että joskus pitää osata löysentää sitä napanuoraa :)
Töistä palailin ja heti hainkin Lottaa ja Miroa. Miro sai kovasti taas kehuja eskari opettajilta kuinka hyvin Miro jaksaa ja kiinnostusta riittää noihin esikoululaisten tehtäviin, tänään olivat isoa ja pikku a -kirjainta harjoitelleet äidinkielen vihkoon, ja Miro halusi harjoitella sitä paljon enemmän kun muut :) Kotona myöhemmin se otti joka paikasta mallia ja kirjoitteli sanoa.
Aleksi saapui ja teki läksyt. Luku harjoituksia tehtiin taas, ja pienen ponnistelun jälkeen aasi sana sieltä tuli :) Matikan se teki ihan tuosta noin vaan, iisiä hommaa sille :)
Minä siinä sitten laittelin kotia kuntoon ja koputtelin keittiössä tuota lattiaa. Tuo muovi matto on aivan irti lattiasta ja siellä roskatilassa haisee maakellari, mutta eihän siellä mitään kosteutta ole ei... Tänään tuli kirje postissa, 2.10 on talon kokous ja isännöitsijä tulee sinne myös. Meinasin pamautella pari asiaa siellä :)
Aleksi sitten halusi mennä pihalle, yksin kun on jo koululainen kuitenkin (omien sanojensa mukaan) ja päästinkin sen. Mutta entäs toiset, huuto alkoi kun Aleksi pääsi. Sanoin etten nyt ehtisi kun siivoilen ja laitan ruokaa. Lotta ja Miro vannottivat että osaavat olla kiltisti, ja minä epäröin. Voi piru että epäröin :) Itsekseni mietin että toisaalta jos kerran naapurien lapset osaavat ja saavat olla yksinään pihalla ja niillä on aina hirmu hauskaa, iso lauma. Ja meidän lapset ei pääse yksinään. Ajattelin että perhana pakko kai se on kokeilla :) Joskushan se on alettava luottamaan niihin, ja en minä ikuisesti niiden kanssa voi olla. Ja eikös ne parhaimmat ja hauskat kokemukset synny juuri silloin kun vanhempi EI ole kyttäämässä metrin päässä. Niitä on sitten kiva muistella juuri tässä iässäkin :)
Valtavan saarnan pidin niille mihin saa mennä ja mihin ei saa, mitä ei osaa ja mitä saa tehdä. Kuinka ollakkaan, kahdelta ne meni ulos ja olivat kiltimmin kun silloin kun minä olen mukana :) Sulassa sovussa leikkivät hiekkalaatikolla kauppaleikkiä ja kun toisiakin tuli ulos alkoi rosvo ja poliisi leikki :) Riemu raikui ja minä huokaisin helpotuksesta.
Tuo piha on sellainen etten ole tykännyt päästää niitä yksinään, kyllähän ne on pihalla esim Katjalla ollessamme mutta se on paljon parempi lapsille paikkana.
Neljältä ne tuli kotiin ja Rikukin tuli. Syötiin siinä ja minä 5min makoilin.
Kuudeksi jo lähdin Aleksin kanssa harjoituksiin ja ekan kerran me eksyttiin ja naureskeltiin yhdessä siellä toilailuitamme :)
Kiireellä kotiin kaupan kautta, kello on 19.20. Äkkiä Aleksi suihkuun ja toisille iltapalaa, sitten jo 19.45 olin lähdössä kävelylle Katjan kanssa :)
Sama lenkki taas ja pikkuisen nipistettiin ajasta lisää, eli nopeammin käveltiin taas. Mutta ei siinä jutustellessa huomaa edes kuinka se aika rientää ja jalat menee vaan eteen päin :) Tunti ja vartti meni.
Kotona suihku ja telkkaa. Nyt pakko mennä nukkumaan, öitä!!!
Aleksi saapui ja teki läksyt. Luku harjoituksia tehtiin taas, ja pienen ponnistelun jälkeen aasi sana sieltä tuli :) Matikan se teki ihan tuosta noin vaan, iisiä hommaa sille :)
Minä siinä sitten laittelin kotia kuntoon ja koputtelin keittiössä tuota lattiaa. Tuo muovi matto on aivan irti lattiasta ja siellä roskatilassa haisee maakellari, mutta eihän siellä mitään kosteutta ole ei... Tänään tuli kirje postissa, 2.10 on talon kokous ja isännöitsijä tulee sinne myös. Meinasin pamautella pari asiaa siellä :)
Aleksi sitten halusi mennä pihalle, yksin kun on jo koululainen kuitenkin (omien sanojensa mukaan) ja päästinkin sen. Mutta entäs toiset, huuto alkoi kun Aleksi pääsi. Sanoin etten nyt ehtisi kun siivoilen ja laitan ruokaa. Lotta ja Miro vannottivat että osaavat olla kiltisti, ja minä epäröin. Voi piru että epäröin :) Itsekseni mietin että toisaalta jos kerran naapurien lapset osaavat ja saavat olla yksinään pihalla ja niillä on aina hirmu hauskaa, iso lauma. Ja meidän lapset ei pääse yksinään. Ajattelin että perhana pakko kai se on kokeilla :) Joskushan se on alettava luottamaan niihin, ja en minä ikuisesti niiden kanssa voi olla. Ja eikös ne parhaimmat ja hauskat kokemukset synny juuri silloin kun vanhempi EI ole kyttäämässä metrin päässä. Niitä on sitten kiva muistella juuri tässä iässäkin :)
Valtavan saarnan pidin niille mihin saa mennä ja mihin ei saa, mitä ei osaa ja mitä saa tehdä. Kuinka ollakkaan, kahdelta ne meni ulos ja olivat kiltimmin kun silloin kun minä olen mukana :) Sulassa sovussa leikkivät hiekkalaatikolla kauppaleikkiä ja kun toisiakin tuli ulos alkoi rosvo ja poliisi leikki :) Riemu raikui ja minä huokaisin helpotuksesta.
Tuo piha on sellainen etten ole tykännyt päästää niitä yksinään, kyllähän ne on pihalla esim Katjalla ollessamme mutta se on paljon parempi lapsille paikkana.
Neljältä ne tuli kotiin ja Rikukin tuli. Syötiin siinä ja minä 5min makoilin.
Kuudeksi jo lähdin Aleksin kanssa harjoituksiin ja ekan kerran me eksyttiin ja naureskeltiin yhdessä siellä toilailuitamme :)
Kiireellä kotiin kaupan kautta, kello on 19.20. Äkkiä Aleksi suihkuun ja toisille iltapalaa, sitten jo 19.45 olin lähdössä kävelylle Katjan kanssa :)
Sama lenkki taas ja pikkuisen nipistettiin ajasta lisää, eli nopeammin käveltiin taas. Mutta ei siinä jutustellessa huomaa edes kuinka se aika rientää ja jalat menee vaan eteen päin :) Tunti ja vartti meni.
Kotona suihku ja telkkaa. Nyt pakko mennä nukkumaan, öitä!!!
sunnuntai 23. syyskuuta 2007
Kyläilyä, synttäreitä ja normaalia sunnuntai löhöilyä
Aamulla heräilin 9 aikaan kun lapset leikkivät jo. Riku oli joutunut menemään sohvalle nukkumaan kun sitä yskitti niin kamalasti yöllä ja ei voinut makuu asennossa olla ollenkaan.
10.30 lähdettiin Katjalle ja Jarille kylään, Riku jäi nukkumaan. Kahviteltiin ja juteltiin, lapset leikki pihalla.
Puoli yksi tultiin kotiin ja olla möllötettiin vaan, kolmeksi tein ruoan ja neljäksi mentiin Pinjan 9v synttäreille. Menoa taas riitti joten komensinkin lapset pihalle :)
Siellä puitiin tätä meidän "tilannetta", kuinka meillä on kummia oireita... olisiko kuitenkin jotain home hommaa. Jaa-a paha mennä sanomaan. Isännöitsijä ei kuitenkaan lotkauta korviaan ja ei meillä ole itse varaa maksaa 300 euroa kosteus mittauksesta. Pitää katsoa mihin tämä kehittyy.
Vasta kuuden jälkeen tultiin kotiin ja minä menin muksujen kanssa pihalle vielä, siellä oli yksi toinenkin äiti lastensa kanssa ja naapurin rouva.
Nyt pyykkikone just valmistui, pitäis ne mennä laittamaan kuivumaan. Sitten alkaa BB ja suihku odottaa vielä, tai josko kävisi aamulla, siinä herää kivasti :)
Piru vie, tuo meidän pyykinpesu kone taitaa hajota, välillä se pitää aivan karmeeta meteliä. Missäs sitä sitten pyykit pesee!! Ei meillä ole varaa ostaa uutta konetta...
Hitsi vie, kumma juttu. Mulla on päätä särkenyt joka päivä ainakin 3 viikkoa, kun en ole kotona ei satu mutta kotona taas. Aamusta lähtien heti herättyäni särki päähän, Katjalla ei mitään ja iltapäivällä taas sattui. Siellä synttäreillä se taas lähti ja nyt illasta tulee taas takaisin, hmm...
No, huomiseen taas. Reippaana töihin, plaah :)
10.30 lähdettiin Katjalle ja Jarille kylään, Riku jäi nukkumaan. Kahviteltiin ja juteltiin, lapset leikki pihalla.
Puoli yksi tultiin kotiin ja olla möllötettiin vaan, kolmeksi tein ruoan ja neljäksi mentiin Pinjan 9v synttäreille. Menoa taas riitti joten komensinkin lapset pihalle :)
Siellä puitiin tätä meidän "tilannetta", kuinka meillä on kummia oireita... olisiko kuitenkin jotain home hommaa. Jaa-a paha mennä sanomaan. Isännöitsijä ei kuitenkaan lotkauta korviaan ja ei meillä ole itse varaa maksaa 300 euroa kosteus mittauksesta. Pitää katsoa mihin tämä kehittyy.
Vasta kuuden jälkeen tultiin kotiin ja minä menin muksujen kanssa pihalle vielä, siellä oli yksi toinenkin äiti lastensa kanssa ja naapurin rouva.
Nyt pyykkikone just valmistui, pitäis ne mennä laittamaan kuivumaan. Sitten alkaa BB ja suihku odottaa vielä, tai josko kävisi aamulla, siinä herää kivasti :)
Piru vie, tuo meidän pyykinpesu kone taitaa hajota, välillä se pitää aivan karmeeta meteliä. Missäs sitä sitten pyykit pesee!! Ei meillä ole varaa ostaa uutta konetta...
Hitsi vie, kumma juttu. Mulla on päätä särkenyt joka päivä ainakin 3 viikkoa, kun en ole kotona ei satu mutta kotona taas. Aamusta lähtien heti herättyäni särki päähän, Katjalla ei mitään ja iltapäivällä taas sattui. Siellä synttäreillä se taas lähti ja nyt illasta tulee taas takaisin, hmm...
No, huomiseen taas. Reippaana töihin, plaah :)
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)