Aamulla töihin kuudeksi, pari tuntia töissä ja kahdeksalta olin kotona taas.
Aamupäivä meni kaappien järjestämisessä. Siirsin omia vaatteita, liinavaatteita, romuja parempiin paikkoihin. Jonkin verran meni tavaraa roskiin. Sain kaikki pienet lasten talvivaatteet pois. Nyt vaan ihmettelen mihinkäs ne laitan, roskiin en raaski heittää hyvä kuntoisia talvipukuja, talvitakkeja oli seassa muutama Lotan pieneksi jäänyt kevät takki, koko haarukka on 110-120 jos jotakuta kiinnostaa. Nyt sain hyvään järjestykseen suurimmilta osin kaapit.
Koko aamupäivä meni siinä. Syötiin vaille yksi, join kahvin ja sitten iski aivan kumma olo. Alkoi vapisuttamaan, pyörryttämään, sydän veti tuhatta ja sataa. Alkoi oksettamaan, olin jo halailemassa pönttöä mutta ei tullutkaan mitään. Heikotti todella paljon, en pystynyt istumaan edes. Lotta sitten aivan välttämättä halusi minut kahvikutsuille lastenhuoneeseen, ja meninkin mutta makasin vaan. Jalkoja alkoi särkemään, lämpö hieman nousi. Kaikki pyöri vaan, mutta olin kahvikutsuilla :)
Riku tuli kotiin jo 14.30 kun tuli helsingistä asiakkaalta, ja minä vielä siellä makasin. Se alkoi töitä tekemään, siirryin sohvalle. Perhe huusi ruokaa, ei auttanut piti nousta ylös. Yökötti kuoria perunoita ja nojailin tiskialtaaseen. Pystyin hieman syömään ruokaa. Olo hieman parani.
Lapset olisi halunnut ulos mutta en minä pystynyt lähtemään, olisin vankilalle lähtenyt mutta Riku ei ollut varma meneekö rakennuksille vai ei, ehtiikö töiltään. Loppuen lopuksi se ei mennyt sinne eli ihan hyvin olisin voinut lasten kanssa mennä vankilalle, olisin saanut hetken levätä.
Noh, pelailin lasten kanssa uno -peliä yli seitsemään. Ja nyt sain ne rauhoittumaan pikku hiljaa. Olo on vieläkin tosi heikko, mahassa kääntää ja vääntää, ajatus että laitan kohta iltapalaa lapsille yököttää. Pakko se vaan on. Mutta suihkussa en jaksa niitä käyttää, enkä jaksa koti töitä tehdä mitään. Odottaa ne huomennakin.
Ai vitsi, pitää lähteä ostamaan maitoa...
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti