Eilen tosiaan päivällä oli tukalaa kun tupakka kummitteli mielessä koko ajan, kävinkin kyllä tosin aika useasti. Lapsukaiset oli aivan kamalia taas, oikeastaan Aleksi vaan. Koetteli oikein urakalla taas asemaansa kotona. Ruoka pöydässä pelleili ja yllytti toisia ja minä kiehuin, komensin ja pyysin nätisti. Lukuisista sanomisista huolimatta käytös ei muuttunut ja toteutin uhkaukseni. Poika pois pöydästä ja ruoat meni roskiin. Parin minuutin päästä Aleksi tajusi että hittolainen tuo on tosissaan ja huusi ja kiljui omassa huoneessa "äiti tappaa minut nälkään, äiti ei anna ruokaa", ihanaa :) Nyt hymyilyttää mutta eilen ei hymyilyttänyt yhtään. Raivosin Aleksille pää punaisena että on se perkele kun et kunnioita äitiäsi yhtään, nyt aletaan opettelemaan kantapään kautta ja aleksi kiljui raivosta kun äiti otti ruoat pois. Kun toiset sai jälkkäriksi jäätelöt niin huuto vaan yltyi "äiti mä vihaan sua, olet niin epäreilu" ja siitäkös kommentista minä pillastuin ja raivostuin kun itse ei tottele ollenkaan vaan on kun apina. Se taisi olla pahin tappelu tähän mennessä minun ja Aleksin välillä. Riku tuli kotiin ja minä ilmoitin että minä meinaan mennä lenkille tänään!!!! Kerroin episodista ja Riku pyysi josko se voisi iskän kanssa tulla syömään. Hellyin ja annoin luvan. Myöhemmin puhuttiin Aksun kanssa asiasta ja poika itse tajusi mistä oli kyse ja miksi minä raivostuin, myönsin kyllä Aleksille että äiti ei olisi noin paljon suuttua.
Tuota ennenkin olin pahalla päällä. Pyysin lapsia korjaamaan kamppeitaan, vaatteitaan yms levittämiään roskia pois lattoilta. En mä jaksa oli vastaus ja minä pillastuin, huusin että on se saatana kun minä joudun samat rytkyt ja romut raivaamaan joka päivä samoista paikoista. Ja arvaattekos olenko minä kyllästynyt tähän, se olette pelkkiä sikoja kaikki ja minä olen teidän orja joka tekee kaikki ja siinä vaiheessa minulta pääsi itku, olin niin poikki ja väsynyt tähän kaikkeen. Ja silloin tuntui kun seinät kaatuisi päälle. Oli aika hurja olo.
Illalla pääsin lenkille Katjan kanssa ja siellä sain purkaa itseäni. Ja samalla Katjakin sitä teki.
Sama lenkki tehtiin ja todettiin että ei hiki edes tule eikä edes hengästytä. Puhuttiin josko alettais juoksemaan se n 7km lenkki. Katsotaan nyt :)
Lapset nukkui jo kun tulin kotiin ja minä silittelin niitä kun oli niin paha mieli päivästä.
Yöllä Lotta ja Miro heräsi kilpaa ja nukkumisesta ei tietoakaan :( Miro heräili kun sen polvi taivetta särki koko ajan, annoin lääkkeen mutta ei sekään auttanut. Nyt aamulla mietin asiaa ja luulen että se jumppaaminen ja venyttely aiheuttaa sen kivun. Kun sitä on nyt rasitettu. Minä hieroin sen jalkoja yöllä vaikka kuinka monta kertaa, siitä se tykkäsi. Lotta näki painajaisia ja sanoi että on minua ikävä, töihin lähtiessäni se heräsi ja itki kun on ikävä, mutta ei halunnut mennä isin viereen jatkamaan unia. Eli en paljoakaan nukkunut yöllä ja pelkään että se kostautuu taas tänään päivällä.
Aamulla sellainen kiva yllätys tuli että ei tehnyt mieli mennä aamutupakalle ollenkaan :)
Mutta nyt pitää töitä jatkaa, katsotaan jos palailen illalla.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti