Pitkään olen sanonut, että kuhan lapset lentää pesästä hankin itselleni pienen sylikoiran jota voi paapoa (vaikka Riku on allerginen, ei haittaa heh). Nyt jostain syystä Rikukin on alkanut katsella pentuja netistä, taitaa silläkin mielenkiinto nousta... katsotaan miten käy minun ja lasten painostuksen, saadaankohan jo keväällä uusi perheenjäsen. Niitähän ei saa heti seuraavana päivänä päätöksestä vaan ne pitää varata ajoissa. hintahan niillä on kova, ainakin sellaisilla mikä meille tulee (ehkä), se maksaa siinä 1000e-1500e. Katsotaan...
Tänään sanoin ihan pilalla vaan, että päätä: joko hankitaan koira tai vauva :D Ei se miettinyt kun sekunnin kun sanoi että, mielummin sen ensimmäinen :D Enhän minä todellakaan tosissani ollut, en halua yhtään enempää lapsia (vaikka ne on aivan maailman ihanimpia otuksia, mutta kun ne ei ole sitä kun muutaman ensimmäisen kuukauden ja niillä ei ole palautus oikeutta, hih).
Oltiin tänään lasten suunnistuksen päättäjäisissä ja kaikki sai palkintoja, Lotta 2, Aleksi 2 ja Miro jopa 3. Niitä sai ahkeruudesta, kuinka pärjännyt omassa sarjassa ja sitten vielä keravan urheilijoiden seuranmestaruus kilpailuista. Sen jälkeen käytiin anoppilassa vielä, lapset esittelivät omia palkintojaan.
Huomenna olisi isänpäivä, mennään kaikki porukalla Ohkolaan ja tietenkin käydään Rikun vanhemmilla.
nyt on jo lauantai menossa ja Lotalla ei ole kertaakaan ollut tällä viikolla migreeniä. Tiedä sitten vaikuttaako tuo ruokavalio systeemi vai onko vaan pieni katkos vaan kohtauksissa. TOIVONTAAN että tuo uusi ruokavalio auttaisi, saisi lääkitystä pienemmäksi.
laittelin äsken kynttilöitä palamaan partsille ja sisälle, lapset katsoo Suomen pelkokerrointa kiltisti, onpas mukava ilta. Kun lapset on kiltisti on aina mukavaa :)
Keskiviikkona minulla on aika meidän työfysioterapeutille, se haluaa nähdä tuota minun rannetta. Se on aika jäykkä, toivottavasti siellä ei ole arpikudosta tms. Muuten se pitää leikata auki ja puhdistaa. Sehän tietäisi pitkää sairaslomaa, mutta kyllähän sitä voi kirjoitella koneella yhdellä kädelläkin :)
lauantai 8. marraskuuta 2008
torstai 6. marraskuuta 2008
Syysilta kotona
Hurjan kylmää alkaa olla ulkona, tulisi vaan lunta niin toisi hieman valoa.
Itsellä meni tänään hieman myöhempään töissä ja Riku oli tehnyt ruoan valmiiksi. Lapset oli innoissaan kun keitossa ei ollut kasviksia :) sanoivat että isi tekee paljon parempaa :)
Lotan neurologi soitteli tänään. Oli aika huolissaan Lotasta ja puolsi sitä uutta ruokavaliota, kokeilemme nyt siis sitä "sokeritonta" juttua. Open kanssa sovittiin että seurailee paljonko Lotta syö ja tarvittaessa antaa leipää. Vien myöskin jotain välipalapatukoita sinne ja iltapäiväkerhoon, jotta on edes jotain ylimääräistä, ettei se verensokeri laske liian alas.
Tänään mietin josko sitä hieman siivoilisi kotona, taas. Pyykkiä on pakko pestä.
Jospa saisin tuon hartiahuivin valmiiksi joku päivä niin voisin taas aloittaa uuden jutun, säärystimiä ajattelin seuraavaksi. Johan olen 4 hartiahuivia tehnyt :) Mutta tuo aika on NIIN kortilla että tiukkaa tekee yleensä että jaksaisi illalla vielä virkata ja neuloa.
Itsellä meni tänään hieman myöhempään töissä ja Riku oli tehnyt ruoan valmiiksi. Lapset oli innoissaan kun keitossa ei ollut kasviksia :) sanoivat että isi tekee paljon parempaa :)
Lotan neurologi soitteli tänään. Oli aika huolissaan Lotasta ja puolsi sitä uutta ruokavaliota, kokeilemme nyt siis sitä "sokeritonta" juttua. Open kanssa sovittiin että seurailee paljonko Lotta syö ja tarvittaessa antaa leipää. Vien myöskin jotain välipalapatukoita sinne ja iltapäiväkerhoon, jotta on edes jotain ylimääräistä, ettei se verensokeri laske liian alas.
Tänään mietin josko sitä hieman siivoilisi kotona, taas. Pyykkiä on pakko pestä.
Jospa saisin tuon hartiahuivin valmiiksi joku päivä niin voisin taas aloittaa uuden jutun, säärystimiä ajattelin seuraavaksi. Johan olen 4 hartiahuivia tehnyt :) Mutta tuo aika on NIIN kortilla että tiukkaa tekee yleensä että jaksaisi illalla vielä virkata ja neuloa.
tiistai 4. marraskuuta 2008
Kesä tuli ja meni, syksykin lopuillaa... Kohta joulu
Katselin että heinäkuussa viimeksi kirjoittelin tänne, pikkusen pitäisi hidastaa tahtia :) No ei... en vaan ole tätäkään muistanut.
Eipä tässä sen kummempaa ole tapahtunut. Töissä menee tosi kivasti ja nautin uudesta työstä, tosin välillä on niitäkin päiviä että mieli tekisi päätä hakata seinään. Mutta eikös kaikilla niitä ole.
Lotan migreeni on hieman ikävämpi homma. Elokuussa saatiin lääkitys, Propral. Hommattiin kunnon aurinkolasit yms. Hieman se auttoikin. Kun koulut alkoi kohtauksia tuli aina vaan enemmän. Olin yhteyksissä lasten neurologiin useaan otteeseen ja asiasta keskusteltiin. Lopulta käytiin neurologilla taas ja annostusta lisättiin kolmeen kertaan päivässä. Kouluun ja iltapäiväkerhoon olin yhteydessä että he korjaisivat rikkinäiset lamput ja muut altistavat tekijät pois. Taas oli hetki parempi, kun taas ne alkoi. Sitten neurologi oli sitä mieltä että nyt vaihdetaan lääkitys, ja saatiinkin kunnon "kamaa", Emconcor mutta vain puolikas päivässä. Ja sitten alkoi kyttääminen mahdollisista sivuvaikutuksista kun on vahva verenpaine ja sydänlääke lapselle siis. Aika kivasti taas meni tovi. Mutta nyt taas ollaan kolme viikkoa kärsitty niistä. Ensin oli vaan 2 kertaa viikossa mutta viime viikolla oli 3 kohtausta. Samperi sentään, noh maanantaina soitin neurologiselle että nyt TAAS näin ja hoitaja oli kummissaan. Torstaiksi minulla oli jo aika puhelintunnille lääkärille mutta halusin jo soitella. Juttelin vain hoitajan kanssa nyt ja keskusteltiin mikä kumma ne voi aiheuttaa. Hän kertoi että yksi mahdollinen altistava tekijä voisi olla verensokerin tasapainon heiluminen. Eli jos nousee ja lastee rajusti päivän aikana niin jotkut saa siitä kohtauksia. Nyt päätettiinkin yhdessä että aloitetaan kokeiluksi toisin sanoen diabeetikon ruokavalio. Tarkoittaa lähinnä sitä että pidetään verensokeri mahdollisimman tasaisena koko päivän. Paljon kuituja, ruisleipää, kasvisia, puuroa jotta Lotta saisi niitä hitaasti imeytyviä hiilihydraatteja, ettei se sokeri pompi päivän aikana. Tarkoittaa sitä että aika rajusti lähti pois syömisiä. Jugurtit, rahkat, murot, kaikki herkut, vaalea leipä, kiisselit yms. Kaikki missä on sokeria tavallista enemmän. Tosin hyvä pointti on se, että jos se nyt syö jotain noista kuitenkin niin kuolemaksi se ei ole. Iltapäiväkerhossa ne ei oikein tykännyt, siellä kun melkein on pelkkää kiisseliä, jugurttia, rahkaa. Mutta olin aika tiukkana kun sanoin että kyllä pitää löytyä leipä pala tai edes näkkäriä. Eiköhän ne ollut tänään antanut sille jo kiisseliä siellä, perhana!!!!
Meinasin että jos torstaina on lääkäri samaa mieltä tuon ruokavalion kanssa niin se saa kirjoittaa kouluun ja ilttikseen lapun Lotan ruokavaliosta ja sitten jos vielä antavat niin kuulla saavat. Tosin kyllä, ei ne kohtaukset välttämättä tästäkään johdu mutta jostain sitä syytä on lähdettävä etsimään.
Mitähän tässä muuta olisi... työn haittapuoliin kuuluu ilmeisesti nuo tulehdukset käsissä. Oikea ranne ollut tulehtuneena jo kohta kolmatta kuukautta, välillä parempi ja välillä huonompi. Siitä on tullut sellainen jäykkä/ kipeä, ja puristus voimaa siinä ei paljoakaan ole. Kyselin jo työterveyshuollosta lainaan tarralla kiinnitettäviä rannetukia mutta eivät ole vastanneet vielä, meni asia ihan fysiatrille asti kuulemma :) Kai ne tulee kohta joukolla katsomaan työasentoja toimistolle.
Minulla itsellä on alkanut/ alkamassa se kuuluisa kolmenkympin kriisi. Ihan kamala juttu! Sitä pohtii että tässäkö tämä minun surkea elämä on ja mitään en ole saanut aikaiseksi vaikka kohta jo kolmekymmentä, muutenkin itsestä on tullut ruma lehmä. Sitä vertaa itseään niihin 20v nuoriin ja laihoihin naisiin. Viime lauantaina tuli oikein pakokouhu kun oltiin Rikun kanssa tanssimassa ja oluella. Alkoi NIIN ahdistamaan oma itsensä ja hävetti aivan sairaasti (tyhmää ehkä jonkun mielestä joo, mutta minkäs teet), komensin Rikulle että nyt ME mennään kotiin nukkumaan kun kohta alan itkemään. Koko matkan paasasin ja Rikua lähinnä hymyilytti koko asia, ei se tajua ollenkaan :)
Vaikka kuinka syöt hyvin ja käyt lenkillä välillä/ kotona poljen pyörällä niin ei ne kilot kuule lähde sillä tavalla kun 20 vuotiailla, ihan kamalaa. Tästä se alamäki lähtee... :) Äh nyt ei voi kirjoitella enään asiasta.
Nyt voisin lähteä katsomaan BB ja nukkumaan
Eipä tässä sen kummempaa ole tapahtunut. Töissä menee tosi kivasti ja nautin uudesta työstä, tosin välillä on niitäkin päiviä että mieli tekisi päätä hakata seinään. Mutta eikös kaikilla niitä ole.
Lotan migreeni on hieman ikävämpi homma. Elokuussa saatiin lääkitys, Propral. Hommattiin kunnon aurinkolasit yms. Hieman se auttoikin. Kun koulut alkoi kohtauksia tuli aina vaan enemmän. Olin yhteyksissä lasten neurologiin useaan otteeseen ja asiasta keskusteltiin. Lopulta käytiin neurologilla taas ja annostusta lisättiin kolmeen kertaan päivässä. Kouluun ja iltapäiväkerhoon olin yhteydessä että he korjaisivat rikkinäiset lamput ja muut altistavat tekijät pois. Taas oli hetki parempi, kun taas ne alkoi. Sitten neurologi oli sitä mieltä että nyt vaihdetaan lääkitys, ja saatiinkin kunnon "kamaa", Emconcor mutta vain puolikas päivässä. Ja sitten alkoi kyttääminen mahdollisista sivuvaikutuksista kun on vahva verenpaine ja sydänlääke lapselle siis. Aika kivasti taas meni tovi. Mutta nyt taas ollaan kolme viikkoa kärsitty niistä. Ensin oli vaan 2 kertaa viikossa mutta viime viikolla oli 3 kohtausta. Samperi sentään, noh maanantaina soitin neurologiselle että nyt TAAS näin ja hoitaja oli kummissaan. Torstaiksi minulla oli jo aika puhelintunnille lääkärille mutta halusin jo soitella. Juttelin vain hoitajan kanssa nyt ja keskusteltiin mikä kumma ne voi aiheuttaa. Hän kertoi että yksi mahdollinen altistava tekijä voisi olla verensokerin tasapainon heiluminen. Eli jos nousee ja lastee rajusti päivän aikana niin jotkut saa siitä kohtauksia. Nyt päätettiinkin yhdessä että aloitetaan kokeiluksi toisin sanoen diabeetikon ruokavalio. Tarkoittaa lähinnä sitä että pidetään verensokeri mahdollisimman tasaisena koko päivän. Paljon kuituja, ruisleipää, kasvisia, puuroa jotta Lotta saisi niitä hitaasti imeytyviä hiilihydraatteja, ettei se sokeri pompi päivän aikana. Tarkoittaa sitä että aika rajusti lähti pois syömisiä. Jugurtit, rahkat, murot, kaikki herkut, vaalea leipä, kiisselit yms. Kaikki missä on sokeria tavallista enemmän. Tosin hyvä pointti on se, että jos se nyt syö jotain noista kuitenkin niin kuolemaksi se ei ole. Iltapäiväkerhossa ne ei oikein tykännyt, siellä kun melkein on pelkkää kiisseliä, jugurttia, rahkaa. Mutta olin aika tiukkana kun sanoin että kyllä pitää löytyä leipä pala tai edes näkkäriä. Eiköhän ne ollut tänään antanut sille jo kiisseliä siellä, perhana!!!!
Meinasin että jos torstaina on lääkäri samaa mieltä tuon ruokavalion kanssa niin se saa kirjoittaa kouluun ja ilttikseen lapun Lotan ruokavaliosta ja sitten jos vielä antavat niin kuulla saavat. Tosin kyllä, ei ne kohtaukset välttämättä tästäkään johdu mutta jostain sitä syytä on lähdettävä etsimään.
Mitähän tässä muuta olisi... työn haittapuoliin kuuluu ilmeisesti nuo tulehdukset käsissä. Oikea ranne ollut tulehtuneena jo kohta kolmatta kuukautta, välillä parempi ja välillä huonompi. Siitä on tullut sellainen jäykkä/ kipeä, ja puristus voimaa siinä ei paljoakaan ole. Kyselin jo työterveyshuollosta lainaan tarralla kiinnitettäviä rannetukia mutta eivät ole vastanneet vielä, meni asia ihan fysiatrille asti kuulemma :) Kai ne tulee kohta joukolla katsomaan työasentoja toimistolle.
Minulla itsellä on alkanut/ alkamassa se kuuluisa kolmenkympin kriisi. Ihan kamala juttu! Sitä pohtii että tässäkö tämä minun surkea elämä on ja mitään en ole saanut aikaiseksi vaikka kohta jo kolmekymmentä, muutenkin itsestä on tullut ruma lehmä. Sitä vertaa itseään niihin 20v nuoriin ja laihoihin naisiin. Viime lauantaina tuli oikein pakokouhu kun oltiin Rikun kanssa tanssimassa ja oluella. Alkoi NIIN ahdistamaan oma itsensä ja hävetti aivan sairaasti (tyhmää ehkä jonkun mielestä joo, mutta minkäs teet), komensin Rikulle että nyt ME mennään kotiin nukkumaan kun kohta alan itkemään. Koko matkan paasasin ja Rikua lähinnä hymyilytti koko asia, ei se tajua ollenkaan :)
Vaikka kuinka syöt hyvin ja käyt lenkillä välillä/ kotona poljen pyörällä niin ei ne kilot kuule lähde sillä tavalla kun 20 vuotiailla, ihan kamalaa. Tästä se alamäki lähtee... :) Äh nyt ei voi kirjoitella enään asiasta.
Nyt voisin lähteä katsomaan BB ja nukkumaan
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)