Lauantai...

Sain nukkua aamulla 8.30 asti. Heti herättyäni oli kamala pää kipu. Lotta nukkui yöllä meidän välissä nuhan takia.

Eilen iltasella olin kun perseeseen ammuttu karhu. Olin todella kiukkusella päällä. Kaikille kiukkusin ja raivosin, pinna oli tosi kireellä. Väsy sitten voitti 22 jälkeen.
Aamupäivä oltiin kotona ja lapset pelasi. Sitten 11.00 menin lasten kanssa ulos, pihatalkoot alkoi. Vasta puoli seitsemän illalla Riku toi muksut sisälle, niin kauan oltiin pihalla.
Minä jäin vielä pari olutta juomaan ulos talon akkojen kanssa, mutta jo kahdeksan aikaa tulin kotiin kuten lupasin.

Ihan mukavaa oli kun sai olla ilman lapsia, juoda olutta ja rentoutua ilman että piti katsoa ja vahtia koko ajan :) Kyllä tuli todella paha omatunto kun Riku oli kotona yksin lasten kanssa ja minä ulkona. Olisi tehnyt mieli jäädä sinne mutta en voinut...
Noh, aamulla alkaa arki kun on minun vuoro nousta lasten kanssa!

Flunssaa

Joopa, eilen illalla jokainen vaikutti vielä flunssaiselta. Ja aamulla Riku soitti mulle töihin että Lotta ja Miro on aika kipeinä. Riku jäi aamupäiväksi kotiin. Tein hommat nopsaan ja kaupan kautta kotiin. Olin kotona jo ennen 12.00.

Riku lähti töihin ja minä jäin siivoilemaan kotiin lasten kanssa. Mirolla ja Lotalla on hieman lämpöä. Tosin kyllä ei tarpeeksi että vauhti hidastuisi :)

Lotalta eilen lähti hammas ylhäältä edestä, aika tsoukin näköinen.

Väsymys vaan jatkuu, puhti pois. Kyllä on kumma homma tämäkin..

Saisipa tämän päivä pyyhittyä pois

Päivä alkoi suht kivasti, nukuin kahdeksaan asti. Yöllä piti jonkin verran valvoa lotan kanssa kun oli ihan tukossa. Nukuin 9.5h miinus heräämiset eli kaiken järjen mukaan ihan kivasti mutta ei. Aamulla olin todella väsynyt, sanoin Rikulle että silmät ei millään pysy auki vaikka olin jo ollut jalkeilla jonkun aikaa. Vasta kun aamupala oltiin syöty niin piristyin, eli n vaille yhdeksän.

Kotona kökötettiin koko päivä, lotta oli sen verran flunssainen ja hieman ehkä lämpöä. Mirolla tuntuis olevan kurkunpääntulehdus ja aleksilla yskää. Siivoilin oikeastaan koko päivän, tein ruokaa. Miro siinä pöydässä sitten alkoi pelleilemään... "sano lakka, sun housuissas on kakka, hah hah hah" yms tälläisiä juttuja ja syöminen jäi kokonaan. Varoitin, että jos ei lopeta ja ala syömään lähtee lautanen. Ei poika uskonut, joten ruoat läks edestä. Ja miro loukkaantui totaallisesti. Varmaan naapuritkin kuuli kun miro huuti "äitiii, mulla on kamala nälkä, äitiii anna ruokaa" mutta en periksi antanut. Oli sen verran syönyt jo että tiesin että ihan kamala nälkä ei ollut, mutta pojan piti vaan huutaa kun häntä kohdeltiin nyt väärin. No, en antanut ruokaa kuten uhkasin.

Kuuden jälkeen lähdin hetkeksi lasten kanssa ulos, kun rikun piti sillä välin paistaa lettuja. Ja mitä sitten... huomattiin että aleksin pyörä oli varastettu kellarista. VOI HELVETIN KUUSTOISTA!!!!! Just viime kesänä ostettiin uusi n 260e pyörä mikä piti kestää ainakin kolme vuotta. Aleksi pahoitti tosi paljon mielensä.

Nyt tein rikosilmoituksen, mutta ei sitä varmaan koskaan näy enään...

huh

Taas hujahti päivä, vaikka tosin ei se vielä ole lopussa vaikka kello onkin jo yli yhdeksän.

Töissä meni taas ihan kivasti, oli tekemistä mutta ei hoppua. Kuuteen kylläkin menin jo töihin. Opettelin lähettämään laskuja isännöitsijöille, hih kerrankin sai laskuja lähettää eikä tarvitse itse maksaa.

Töistä tullessani kävin työterveys hoitsulla, paineet oli kunnossa. Varattiin lääkäri minulle perjantaiksi.
Olin kaksi tuntia tänään lasten kanssa katjalla ja lapsilla, Jari oli iltavuorossa. Muksut pihalla ja äidit kaffilla ja pullalla :) Välillä joku tuli huutaen sisään, mutta pelkkä puhallus riitti ja pipi lähti. On se äidin puhallus kyllä tehokas. Saisikohan sitä pulloon ja myytyä, hmm siinä jollekkin myyjälle hyvä tuote ;) Sehän voisi olla paineilma pullossa...

Voimat on ollut taas koko päivän jossain, hoitajallekkin valitin, ihan kun sumussa kävelisi.
Illalla kotona taas piti imuroida, iltapalaa lapsille, ja niitä tiskejä. Ja vielä erotuomarina oloa ja kaikille tasapuolisesti huomiota. Yksi haluaa minut leikkiin mukaan mutta toinen on jo sylissä eikä sulata sitä että hänen haliminen pilaantuu, sen seurauksena sille ensimmäiselle tulee paha mieli ->ja minulle... Kolmas sitten tarvisi apua jossain tehtävässä... EN MINÄ JOKA PAIKKAAN PÄÄSE SAMAAN AIKAAN ja itselle tulee morkkis kun lapselle tulee paha mieli kun minä en pääse.

Nooh, jospa tämä tästä.
Lotalla on nyt se aleksin flunssa, valittaa kurkkua ja nenä on tukossa. Aleksi valittaa keuhkoja... Saa nähdä mitä ensi yöstä tulee...


Olisikohan jotain iloista asiaa... Jaa no minun tupakan lopettaminen lähestyy. Loppu kuusta saan reseptin eräisiin pillereihin ja sitten jää röökaaminen. Ensi viikon torstaina on päättäjäiset koulusta ja saan todistuksen. Mietin jotain kahvi hommia kotona mutta en taida kuitenkaan, en jaksa järjestää.

Mutta nyt muksuja nukkumaan...

Väsyyyy...

Mikä lie väsyttää, pari viikkoa mennyt jo tämän väsymyksen kanssa. Ei huvita mikään, kaikki tuntuu pakko pullalta. Arki kiukuttaa... Kai tämä menee ns. kevät väsymyksen piikkiin. Pitäis työterveyshoitajalle mennä kun vaan muistais. Veikkaan että paineet on alhaalla.

Tänään oli ihan normaali päivä. Töitä ja kodin hoitoa. Hain Miron hoidosta hieman aikaisemmin ja käytiin ostamassa sille uusi takki ja ulkopöksyt. Sitten kotiin ja Riku tulikin muiden kanssa. Ruokaa tein ja syötiin. Sitten Riku kauppaan Lotan kanssa. Minä laittelin tiskejä, viikkailin pyykkiä, siistin paikkoja. Pesin lisää vaatteita ja komensin lapsia, ja taas uusi tiski odotti. Sitten olikin jo iltapalan aika. Annoin ruokaa lapsille ja samalla pyykkiä kuivumaan. Sitten pesin lapsilta hampaat, ilta pisut ja juomiset. Sitten lapset vein sänkyyn. Huoh, eli ihan tavallinen päivä niin kuin viimeiset 7 vuotta :)
Nyt muksut on sängyissään odottamassa unta ja minä saan istahtaa, jes! Väsyttää niin pirusti... Itse pitäis vielä raahautua suihkuun ja syödä iltapalaa ja katsoa lapsille vaatteet huomiseksi valmiiksi. Missä se minun OMA aika taaskin on... Suututtaa... menee väsymyksen piikkiin... Millä minä iltaisin kävisin vaikka lenkillä kun kaikki koti hommat odottaa kuitenkin ja sitten menee jo seuraavan päivän puolelle kun pääsisi nukkumaan.
Nuokaan pirut ei nukahda TAASKAAN millään, lotalle tuli kakka hätä, miro ei halua lamppua päälle vaikka aleksille se pitää olla, aleksi valittaa kun miro höpöttää, plaah... Ja yksi tuolla sängyssä kiukkuaa kun en saa lapsia hiljaiseksi.

Tänään mietiskelin että olisi todella mukavaa päästä tanssimaan pitkästä aikaa.

Nyt ei kyllä irtoa tekstiä, aivot meni jo off -asentoon. Huomenna herätys n viideltä...

HYVÄ ALEKSI!!!!

Ihan pakko oli tulla tänne kertomaan...

Oltiin tänään tosiaan Aleksin ekoissa sarjasuunnistuskilpailuissa. Ainakin lähtiessämme vielä, oli Aleksi ensimmäinen :) Toinen oli n. 2min jäljessä. JEE!!!

Kaikki sinne osallistuneet saivat lusikat.

Noh, katsotaan nyt kuinka todellisuudessa käy, illalla on varmaan KeU:n Oravien sivuilla tuloksia.

Täytyy kyllä myöntää että osaa poika kyllä juosta, mamma puuskutti perässä ja poika painoi minkä jaloistaan pääsi.

Uusi viikko, uudet kujeet

Äitienpäivä tuli ja meni. Sain monen monta ihanaa itse tehtyä korttia. Parit itse tehdut korut, 2 auringonkukan taimea, mp3 soittimen ja Lotta teki hoidossa makoisan keksi tikkarin.

Mitäpä me eilen puuhattiin... Oltiin isällä ja Eiralla kahveilla. Siitä sitten vietiin Riku kotiin ja menin lasten kanssa Jarille ja Katjalle. Muksut oli pihalla ja äidit vaan kahvitteli ja juorusi sisällä :) Suunniteltiin meidän tulevaa yhteistä reissua ruotsiin. Mitähän siitäkin matkasta tulee kun nuo viisi hurjaa ikiliikkujaa on yhdessä. Suunniteltiin jo valmiiksi että hankitaan lapsille rannekkeet tms. johon kirjoitetaan meidän yhteystiedot ja hytin numero :D

Tänään illalla on Aleksin ensimmäinen sarjasuunnistus kilpailu. Lähden Aleksin kanssa juoksemaan metsään. Rikun piti mennä mutta nyt sillä on selkä aikas kipeenä, mitä lie tehnyt yöllä. On se kyllä kumma, vaikka naisella olisi mikä paikka kipeänä niin ei sillä ole varaa luistaa mistään asiasta. Tai siltä kysytä voisitko, pystytkö. Oli sitten selkä, pää tai vatsa kipeä. Oli sitten kuumetta tai oksennustauti, asiat on vaan tehtävä. Jos et tee niin ne asiat kyllä odottaa vuoden varmasti, vahingossakaan kukaan muu ei ole tehnyt niitä asioita naisen puolesta. Noh, sellaista se on....