keskiviikko 18. heinäkuuta 2007

Tapahtuma rikas päivä

Eilen tosiaan olin Jussilla ja Lauralla. 20.00 menin ja kotona oli himpun yli 23.00. Aika siellä meni kuin siivillä. Syötiin iltapalaa (huomasin että on se muillakin kiukkuja, hih) ja juteltiin valtavasti Lauran kanssa, Jussikin välillä osallistui mutta oli se hiljaisempi osa puoli.
Heillä on nyt valtava suru aika ja yritän parhaani mukaan auttaa ja lohduttaa ja kuunnella, jos siitä vaikka olisi apua, toivotaan. Heidän pihalla, siellä maalla :) oli aivan ihanan hiljaista.

Illalla halusin purkaa itseäni vielä ja Rikulle kertoilin meidän jutuista mitä juteltiin, pistää se tuollaisenkin miehen hiljaiseksi. Nukkumaan kun kävin niin ajatukset pyörivät heissä ja muutama kyynelkin vierähti.

Kello pärähti tänä aamuna vaille 7.00. Laitoin lapset tarha kuntoon ja lähetin nelikon matkaan. Minä hieman laitoin paikkoja kuntoon kun tänään meille tuli jotain asennus miehiä (kerron siitä myöh.). Töissä oli vasta vaille yhdeksän :) Mukavan leppoisa työpäivä oli ja jo 12.15 ajelinkin kotiin päin :) On se niin ihanaa kun on tuollainen työnantaja joka ei tuijota kelloa, kuhan vaan duunit tulee tehtyä niin kotiin voi lähteä. Mitä siellä istuskelee turhaan :)
Ajoin ympäri Tammistoa kun etsin Lotalle synttäri lahjaa ja lopulta keravan prismasta löysin. Muutenkin siellä tein ostoksia ja 100e sain kulumaan. Juuri kun olin saanut Rikulta vihaisen puhelun kun en osaa katsoa mitä ostan, kulutan kaikki rahat kuulemma (oli käynyt nettipankissa) . Piru vie, ruoka maksaa nykyään niin paljon. Ja ei joka päivä jauhelihaa ole kiva syödä. Loppu kuu meneekin sitten luotto linjalle taas....

Kotona minua odotti kauhistukset, meillä on tehty pidempään koko talossa ilmanvaihto putsauksia ja jotain huippuimureita vaihdettu yms. No, täällä olo onkin ollut kun maakellarissa. No ne kauhistukset... muutenkin tuohon valtavaan hienoon punaiseen parvekkeen oveen oli porattu iso kolo ja sen päällä joku pirun ritilä, valkoinen. Sehän sopii siihen kun nenä päähän :) Oikeesti haloo, eikö ne ajattele mitään kosmeettisia asioita. Voiko rumempia olla, no EI!!!! Niiden piti vaihtaa nuo ovetkin jossain välissä mutta se taitaa jäädä haaveeksi. On se hienoo asua vuokrakämpässä, suosittelen lämpimästi jokaiselle :)

Muksut haettiin tavalliseen tapaan. Aleksin yskää ne siellä päivitteli. Sillä on nyt ollut se melkein 2 viikkoa. Katson vielä tämän viikon, jos tuo reseptilääke ei tehoa vien pojan lääkäriin. Se on kuitenkin avaava yskänlääke niin pitäis auttaa.
No ei mitään, sitten alkoi siivoaminen. Ajattelin että jos nyt saisi hieman siistimmäksi tätä kotia mutta ei. Rikun kanssa siivoaminen on yhtä tuskaa, ihan oikeesti. Hyvä ettei se listojakn irroita ja imuroitse sieltä. Se ei osaa noin vaan siivota, kun se haluaa pestä ikkunoita, oven karmit yms sellaista mitä ei tarvitsis tehdä. Ja välillä se poukkoilee ihan toiseen asiaan. Yht äkkiä hän halusi laittaa lotan huoneeseen peilin. Joo ihan ok, kun se asia on roikkunut sillä monta kuukautta. Mutta nyt, ja sanoin sille että minä imuroin ja sinä saat ihan itse sen laittaa. Juu juu oli vastaus. Hetken päästä kuuluu, tule auttamaan, en saa yksin. Mitä minulla oli hommaa, seisoa vieressä ja välillä pidin hieman peiliä. Noh, sellaista se on :) Onneksi me ei rakenneta taloa tai mitään. Eihän siitä tulisi mitään kun minun pitäis seisoa vieressä ja antaa nauloja pussista.

ONNEKSI lopulta saatiin siivous päätökseen ja on täällä kyllä siistiä nyt :) Se on hyvä ettei Riku osallistu montaa kertaa vuodessa siivoukseen, siitähän syntyis sota koska mulla ei kestä hermo hinkuttaa joka pirun nurkkaa ja koloa joka kerta. Kyseli se tänään että missäs meidän ikkuna aine on. Vastasin, jaa no enpäs tiedä, varmaan loppunut (todellisuudessa sitä on mutta ei sen tänään niitä tarvitse alkaa pesemään ja kun se ei olisi kuitenkaan suoriutunut siitä yksin, olisi minulla varmaan pullon pitäjän homma ollut, heh).

Meidän lapset ei ole nyt kolmeen päivään saanut piirrettyjä katsoa, menoon se ei ole yhtään auttanut.

kello on jo 21.40 ja olisi vuori puhdasta pyykkiä odottamassa ja märät odottaa kuivumaan laittajaa. Kamala väsy jo nyt, huoh.

Huomenna on siis Lotan virallinen synttäri päivä ja ne sen kaverit tulee meille kuudelta. Pojat lähtee evakkoon siksi aikaa. Nämä ovatkin Lotan ensimmäiset kaveri synttärit mitä se pitää ja sanoi illalla että sitä jännittää tosi tosi paljon :)

Ajatukset seilannut Jussissa ja Laurassa koko päivän, töissäkin sitä hieman purin, pahaa mieltä siis ja sielläkin piti pari kyyneltä tirauttaa.
Kyllä se tästä helpottaa, ihan jokaisella. Toisilla ennemmin ja toisilla hieman myöhemmin.

Nyt niitä pyykkejä jotta pääsen joskus sänkyyn.

Kauniita unia ja oman kullan kuvia!

2 kommenttia:

minttuliisu kirjoitti...

Kiva lukea välillä kuulumisia... vaikka ei niin hyviä olisikaan. Voimia vaan kaikille! Ei pysty käsittämään kuitenkaan vaikka tunteita niin paljon herättääkin...
Mennään lounaalle joskus ilman lapsia... viinien kera!!

... kirjoitti...

Moi Minna!

Toki toki me lounaalle mennään :)