perjantai 21. syyskuuta 2007

Alku järkytyksestä selvisin, sitten tuli puhelin soitto eskarista... onneksi loppu hyvin kaikki hyvin!!

Tosissaan aika sekavat fiilikset oli töissä vielä. Mietin ja pähkäilin asiaa. Eiran kanssa laiteltiin viestiä ja hieman rauhoituin. Eihän siinä mitään, lapsuusajan migreeni... ei paha. Tosin kovin inhottava ja Lotalle paha juttu. Sitten tuo astma asia nostettiin pöydälle taas... joo no senkin pystyy hoitamaan oikealla lääkityksellä... ei paha sekään. Mutta piru vie kun lääkäri ei osaa pitää suuntansa kiinni ja kertoo kaikki maailman pahimmat mahdollisuudet. Pistää se äidin pään aikas pyörälle, mitäs jos? Mitäs sitten tehdään? Mutta tosiaan itsekkin asiaa ajattelin pitkään töissä ja kotona myöhemmin niin rauhoituin ja ajattelin unohtaa kyseisen kommentin ihan kokonaan. Aika näyttää mitä tulee jos on mitään tullakseen. Nyt sitä ei kannata murehtia :) Piste!!!

Vaille 11 soi puhelin, eskarista soittivat. Lotta oksentaa, kääks :( Heti pistin kysely tunnin päälle, onko väsähtänyt? sattuuko silmään? onko pää kipeä? ei, ei ja ei oli vastaukset. Annoin sitten puhelimessa pika selvityksen aamuisesta lääkärin käynnistä. Totesin sitten että ei johdu migreenistä vaan jostain muusta. Soitin Rikulle että hakee Lottaa kun itse olin vuosaaressa asti.

Salamana ajoin kotiin ja tyttö oli ruoka pöydässä, syömässä. Pirteä kuin peipponen :) Tuoko juuri oksentanut :) Mirokin lähti samalla kotiin jo.
Aleksi jäi taas hetkeksi leikkimään kavereiden kanssa ja tuli hieman myöhemmin kotiin.

Meillä oli tänään vuorossa siivousta ja jo eilen illalla ilmoitin että saavat itse siivota huoneensa. Ilmoitin puoli tuntia ennen että nyt siivoatte ja puolen tunnin päästä jos ei ole siivottu, äiti tulee roska pussin kanssa siivoamaan. Pojat ei ottanut kuuleviin korviinsa, ei ollenkaan. Lotta pienen itku seremonian jälkeen siivosi reippaasti oman huoneensa. Ressukka luuli että saisi sääli pisteitä :) Tyynesti ilmoitin että äiti voi kyllä siivota, mutta tiedät miten äiti siivoaa :)
Pojat ei millään, ilmoittelin välillä paljonko aikaa jäljellä, ei auttanut. Aika loppui ja hiljaa itsekseni otin pussin ja aloitin oman "siivoamisen" olkkarista josta siirryin poikien huoneeseen. Hirvee huuto itku pääsi pojilta kun rakkaat lelut menivät pusseihin. Miro hyppi tasa jalkaa ja raivosi ettei hänen leluja saa heittää roskiin. Tyynesti vastasin että äiti oli ilmoittanut miten käy kun aika loppuu, nyt on turha nutista vastaan enään, teillä oli mahdollisuus. Aleksi tajusi sitten aloittaa siivoaminen ja reippaasti siivosikin :) Huone oli siisti ja pussi täynnä :) Ja miro huusi:)
Keskustelin poikien kanssa tapahtuneesta ja Mirokin myönsi että oma vika oli. Suru oli suuri kun lelut pilkahteli pussista :)
Tehtiin sitten kompromissi, nostelisin leluja pussista ja ne kivat lelut mitkä halusi säästää, saisivat säästää, muut menisivät roskiin. Nostelin leluja ja aika nopeaan ne meni laatikoihin :)
Lopulta sain imuroitua koko kodin ja kello oli jo yli neljä.

Vaille kuusi lähdin Lotan kanssa saunaan, pojat tulivat myöhemmin perästä. Lotta kun halusi mennä vain äidin kanssa :) Me tytöt siellä makailtiin lauteilla, Lottakin tunnusti että saunassa oli kivaa ja makoilu oli erikois kivaa :)

Illemmalla oltiin vaan saunan jälkeen. Join yhden oluen mutta totesin että hyi, onpas pahaa.

Katselin kolmoselta ohjelmaa riiviö lapsista, mutta siinä jaksossa ainakin oli kyse huonoista vanhemmista ja kuinka siinä näki että lapset ottaa mallia vanhemmistaan. Ja kuinka lapsi alkaa käyttäytymään jos sille ei anna sitä omaa aikaa, kahden keskeistä aikaa.

Luin illalla lapsille vielä sitä tarinaa mutta Miro ja Lotta nukahtivat kesken kaiken, Aleksi tykkäsi kuunnella kappaleen loppuun.

Lotta ei sitten sen enempää valittanut mahaa eikä oksentanut enään, saas nähdä mitä yöllä tai huomenna...

Ei kommentteja: