En jaksa tarkempaa selostusta kertoa päivästä, kaikki ne on samanlaisia. Töitä, lapsia, koti hommaa yms.
Tänään päästin paremmalla mielellä jo lapset yksinään pihalle, tai oikeastaan pakotin ne ulos. Sain rauhassa imuroida yms puuhastella kun kerta virtaa riitti. Ei tehnyt yhtään enään pahaa päästää ne pihalle, kaikkea sitä tässä äitinä olemisessa oppii tai pakko kai se on oppia :) ja eihän ne koskaan mitään opi jos elää suojattua elämää äidin helmoissa. Kantapään kautta ;)
Lapset on odottanut tätä päivää innolla jo vajaan viikon. Sirkus tuli keravalle ja mummu joskus lupasi viedä lapset sinne, ja nuohan ei unohda.
Saatoin mummun ja mukelot sirkukselle ja lähdin siitä lenkille yksin. Olisin lähtenyt muuten mukaan mutta kun ei tajunnut lippua ostaa ajoissa, vähän harmitti. No, lenkki teki terää. Kipitin kun mikäkin, kamalaa vauhtia. Välillä unohdin hengitellä kunnolla ja pisti välillä aika mojovasti. Pidensin lenkkiä hieman, ehkä n. 1km. Jotenkin siitä reippailessa minusta tuntui että monet minua katsoivat, silleen oudosti ja jotkut hymyili. Olinkohan naurettavan näköinen tai jotain :) Sama se, katsokoot jos haluaa.
Loppu matkan juoksin, en kovin pitkästi ja lihakset huusi leipää. Lenkille taisi tulla se n 8-9km, huohotin ja hiki virtasi kun kotiin pääsin :) Kuuma suihku teki lihaksille hyvää.... Tuli kyllä hyvä mieli taas kun jaksoi lähteä.
Mentiin 21 aikaan vastaan sirkus teltalle lapsia ja mummua. Siinä istuessa kun kuunneltiin hurraa huutoja taputuksia ja musiikkia. Rupesin miettimään että kuinka kivaa lapsilla on tällä hetkellä ja pystyin kuvittelemaan niiden naamat, kuin hangon keksit :) Ja mitä minä tein... kyyneleet tuli silmiin :D Jotenkin... en tiedä miksi siinä tilanteessa piti nyt pillittämään käydä :) Loppuen lopuksi en pystynyt katsomaan telttaan päin ollenkaan kun itketti heti, ihan tuli mieleen oma äiti. Se kun itki AIVAN joka asiasta. Jopa rohkeita katsoessa :) Se oli niin herkkä ihminen ja ei se omena näköjään kauas puusta ole pudonnut. Minkä ihmeen takia siitä asiasta piti itkemään käydä :) Hieman hävetti, toivottavasti Riku ei huomannut!!
Lapsilla oli hurjan hauskaa ja väsy oli kova kun se loppui 21.15 vasta.
Nyt tätä mammaa ramasee aikalailla. Ja aamulla jos jaksais n.7 mennä töihin.
Ai niin, ikäviä uutisia kuulin. Eräs työkaverini/ystäväni joka oli/on reilaamassa espanja, ranska, italia yms paikoissa. Sen piti tulla eilen töihin mutta olikin joutunut pahaan kolariin Espanjassa. On lentokielto ja joutuu leikkaukseen. Ilmeisesti päähän sai ainakin vammoja :( Hui kamalaa, nyt täällä odottelen uutisia...
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti